Meille niin rakas

On lentänyt lintu ikkunaan.
On pudonnut lumi sulaan maahan.
Auringonsäde tuijottaa sen katsojaa.
Siihen pysähdyn yllättäen,
mutta silloin tiesin jo sen…
Sitä miten, sitä vieläkään tiedä en.

Sinä synnyit ja kaiken sekoitit.
Sinä saavuit ja laitoit seinää vasten
. En siitä sinua kuitenkaan syyttää saa.
Minä syyttää tahdo en,
olenhan vain onnellinen
että minulla on sinut, jota saan rakastaa

. Jos pyydät, tulen kyllä vastaan
sinun kanssasi kulkemaan
sitä pitkää, yksinäistä matkaa
… En lähde vierestäsi pois.

Näen unessa ikkunasi taa:
sieltä sininen valo ulos loistaa.
Siellä ymmärrän sinun olevan ja odottavan
, että tulisin turvaamaan,
vielä vierellesi valvomaan…
Tästä unestani herään ja sen pelkään
tapahtuvan.

Jos pyydät, tulen kyllä vastaan
sinun kanssasi kulkemaan
sitä pitkää, yksinäistä matkaa…
En lähde vierestäsi pois.

Jos pyydän, tule minua vastaan
minun kanssani kulkemaan
tätä pitkää, yksinäistä matkaa…
Et lähde vierestäni pois.